Talvikalastus eli pilkkiminen on suosittu ja monipuolinen harrastus. Koska jään ansiosta on mahdollista päästä sellaisiin kalapaikkoihin joihin ei kesällä pääse, voivat saaliit olla runsaita. Jotta talvikalastus olisi turvallista, on jään oltava vähintään desimetrin paksuista. Erityisen varovainen on syytä olla kauden alussa ja talven lopulla, jolloin jäät eivät vielä ole tarpeeksi paksuja tai ovat ehtineet sulaa osittain kevätauringon lämmössä. Pilkkiminen on jokamiehenoikeuteen rinnastettava yleiskalastusoikeus, eikä siihen tarvita lupaa.
Jotta talvikalastus olisi mahdollisimman mukavaa ja saaliit runsaita, on varusteiden syytä olla kunnollisia. Reiän poraamiseksi jäähän käytetään joko käsi- tai moottorikäyttöistä kairaa. Ilman kunnollista kairaa kalastuspäivästä voi tulla hyvinkin rasittava. Kairan terävyys täytyykin tarkastaa ennen jokaista kalamatkaa.
Pilkkivapa on varsin (10-30 cm) lyhyt ja se on yksi pilkkijän tärkeimmistä varusteista. Oikein valittu vapa lisää kalastusnautintoa ja siitä tulee myös tuottoisampaa. Kaikkeen talvikalastukseen sopivaa vapaa ei ole olemassakaan, vaan vapa on valittava tilanteen mukaan.
Pilkkejä eli vieheitä on useita erilaisia. On olemassa esimerkiksi pystypilkkejä ja taspainopilkkejä sekä mormuskoja. Jokaisella eri pilkillä on omat kalastustapansa.
Kalastipa millaisella pilkillä tahansa, pilkin on herätettävä kalan huomio. Erityisen tärkeätä tämä on keskitalvella, jolloin monet kalalajit elävät rauhaisasti eivätkä ole valmiita jahtiin.
Talven saaliskaloista suosituimpia ovat ahven, haukia, siika ja kirjolohi. Talvisin järjestetään myös pilkkikilpailuja, joihin osallistuu paljon ihmisiä.